Tänään oon itkenyt ja virkannut. Ei oikeesti oo niin dramaattista, kuin miltä ehkä kuulostaa. Saatiin palautettua viimein meidän yhdyskuntasuunnittelun harjoitustyö ja oon ihan liikuttunu, kun se on ohi. Virkannut sen sijaan oon ihan vaan sen takia, että kerranki voin tehä jotain käsityötä pitkästä aikaa.

Oon myös kuunnellut urkumusiikkia, tai oikeestaan biisejä, mis sattuu taustalla soimaan urut. Tai luulen, että ne on urut. Mä olin oikeestaan pienenä melkeen urku-artisti, koska mummu vei mua ja mun siskoa Suoniemen kirkkoon ja me saatiin soittaa siellä urkuja. Ne oli sellaset perinteiset, ei mitkään sähköurut, et niihin piti pumpata ilmaa siitä sivusta sellasella isolla polkimella. Mun piti mennä koko painolla siihen seisomaan, että se kapula edes painu alas saakka. No, soitin siellä isossa kirkossa sit mun bravuureita eli mm. ukko-nooaa, jänis istui maassa ja kissanpolkkaa. Mun ura ei vain oikein lähtenyt urkenemaan, koska mun yleisö koostui mummusta, pikkusiskosta ja mahdollisesti sakastissa häärivästä pastorista, joka valmisteli systeemejään jumalanpalvelusta varten.

Mut eipä haittaa vaikken olekaan kuuluisa urkuri, koska arkkitehtuuri on ihan hauskaa. Arkkitehtuurin opiskelussakin on ihan yllättäviä puolia, kuten vaikka metsässä rämpiminen ja jäkälien kerääminen. Tossa ylempänä on kuva viime syksyn saaliista, joita kuivatin pienoismallia varten. Niistä tuli aika söpöjä puita.

"Ota käteesi lähimpänä oleva kirja, käännä sivulle 45. Ensimmäinen lause kertoo rakkauselämästäsi." Näin sanoi facebook mulle aamulla, kun nautiskelin puuroa mustikoiden ja tyrnimarjojen kaa. En yleensä lähe tommosiin, mutta koska tänään tapahtuu ihmeitä, kuten auringonpaiste aamutuimaan, ajattelin testata.

Tässä eka kokeilu:
"Esimerkkikohteessa kaapelit vedetään suojaputkessa huoneistojen sähkökeskuksen ja kotijakamon kohdalle eteisen ja märkätilan väliseen seinään."

Tässä toka kokeilu, koska edellinen ei miellyttänyt:
"Depending on the location of the building it may also be required to prevent heat loss."

En saanu noista muuta irti kuin, et kannattais varmaan lukea välillä jotain sellasta, mikä ei liity opiskeluun. Tehkää toki tulkintanne. Äiti sanois vaan, et älä leiki ruualla.

Tiesittekö, et yks päivä Delhissä vastaa 20 tupakan polttamista? Tästä informaatiosta kiitos pettämättömälle ja parhaalle aamu-tv:lle. Yleensä mun mielipide vaihtelee, et kuka ylellä on paras juontaja, mut oon nyt kallistunu Juha "Hietsu" Hietaseen. Sillä on semmonen satuääni ja se osaa yleensä kattoa oikeeseen kameraan, toisin kuin ne muut. Oon myös huomannu, että miespuoliset meteorologit on lähes poikkeuksetta parempia, koska niiden puhe ei jumita ja niillä on järkevämmät vaatteet kuin naisilla.

Mulla oli tänään tosi pitkä työpäivä, mut ei tunnu missään muuta kuin mahassa, koska nälkä on aika kova. Kerran mulla oli kyl niin nälkä, että kun näin koiranruokamainoksen, mulle tuli kauhee himo syödä niitä jotain bedigreepaloja. Tai sit se oli vaan tosi onnistunut mainos. Tänään aijon kyl tehdä pinaatti-kesäkurpitsa-kukkakaalisosekeittoa, sillä Naaman äiteä siteeraten "yleensä naiset tykkää sosekeitosta". Se on kyl ihan totta täs taloudessa.

Tää viikko enteilee hyvää, koska mun spotifyn tän viikkosiin suosituksiin on kuulunut hyviä biisejä. Viime viikolla ne oli suorastaan luokattomia. Myös viime viikko huipentu hurjasti Atalaan, missä viini maistu jotenkin paremmalta.

Nyt mun (ja teidän) sipulit kyllä levii, ku kerron ton viimeisen kuvan inspiroimana, ettei kannata mennä uimahalliin. Mun äiti sai sieltä ehkä kynsisienen ja mun viimenen muistikuva ylöjärveläisestä uimahallista vuodelta 2010 on kelluva räkäklimppi. Syistä olla menemättä uimahalliin voisi kirjottaa esim kirjan, kuten myös siitä, kun olin joskus neljästä opiskelijasta paras uinticooperissa ja sain 7+. Selkeesti mun elämän huippuhetkiä.