Sivut

20130227

Vihreä vaihe

Hieman tuoreempaa kuvaa haalistuneesta karvastosta. Olisin ihan mielelläni katsellut värikkäämpää kuontaloani pitempään, mutta edessä (ainakin toivottavasti) siintävät kesätyöhaastattelut saavat mut turvautumaan syväpuhdistavaan shampooseen, jota aijonkin kokeilla tossa viikonloppuna. Josko väri sitten lähtisi nopeammin pois, eikä haastatteluissa sitten tarttisi selitellä hiusten kyseenalaista väriä.

Tosin tänään soittoa tuli edelliskesän työpaikan suunnalta, mutta ajattelin silti hakea myös muualle töihin, ja siksi hätäilenkin tota hiusväritystä. Edellisestä työpaikasta torimyyjänä onkin oikein meheviä muistoja. Toivon todella, että minua mansikkakojulla viihdyttäneet pappavanhukset ovat sen verran mediarajoitteisia, etteivät osaa lukea itsestään pahaa mun blogista.

 photo IMG_9886_zpsf03628b9.jpg
 photo IMG_98941_zpsb1f796be.jpg

Koulussa mun hiuksia on luonnehdittu merenneitomaisiksi, mutta mun mielestä kyseessä on ennemminkin merilevä! Mutta ihan hupaisaltahan toi edelleen näyttää ja tuo kivasti väriä tylsempiinkin kuteisiin.

Lätkäisempä tähän - en edes tiedä kenen, mutta vaikka itseni iloksi - muutaman kuvan pöydilläni pyörineistä tussitöistä. Tussijuttuja multa löytyisi aika kasa lisääkin, mutta ne eivät nyt sattuneet kohdalle, kun näitä kameroin. Ehkä voisin sutaista nämä kuvat vaikka kangaskasseihin. Voisi olla aika hienon näköiset!

 photo IMG_9895_zps6bc1ae8a.jpg
 photo IMG_9271_zpse8b093fb.jpg photo IMG_9897_zps020fcde8.jpg

Viimeinen on omistettu Juho-gerbiilille ja kaipaa vielä vähän jotain extraa. Voisin tehdä rotalle vaikka purkautuvat lasersuihkut silmiin.

Juhosta puheen ollen täytynee ilmoittaa, että raukka-parka on saanut jotenkin hampaansa vinksalleen, eikä sen vuoksi pysty syömään juuri mitään. Nyt viimeksi kun tarkistin, gerbiili oli jotenkin onnistunut irrottamaan tämän sojottavan hampaan ja kykenee nyt jyystämään esimerkiksi viinirypäleitä. Joudunkin nyt sitten gerbuille tarkoitetun siemensekoitteen tilalla tarjoilemaan nirsolle herralle puuroa, perunamuusia ja banaania. Eläinlääkäriin elukka pääsee ihan muutaman päivän sisään.

Täytyy nyt vain toivoa, niin kuin Elina keksi, että se irronnut hampi olikin vain maitohammas. Mitään hammasrautoja tai tekohampaita ei nimittäin tuon kokoisille elukoille taida olla olemassa.
Huom! Mustavalkoinen kuva ei siis viittaa mitenkään Juhon poismenoon, mutta toivotaan, että eläinlääkäri keksisi jotain.

 photo juho2_zpse8f7975b.jpg

P.S. Mun taas pitäisi äkkiä keksiä jotain kivoja uusia aiheita joista kirjoitella, koska nyt toi blogin sivussa oleva tagipilvi näyttää tosi rumalta...!

20130225

Kurkkusalaatit pakkasessa

Olisittepa vain nähneet millaista propagandaa ensimmäinen versio tästä postauksesta oli. Siksi tää tulee vähän myöhässä ja tökerösti sensuroituna.

Naamalla oli perjantaina valatilaisuus Parolan Panssariprikaatissa, jossa hieman yli tuhat alokasta vannoi sotilasvalan ja yleni (tai jotain vastaavaa) panssarijääkäreiksi. Olin katsomassa tilaisuutta yhdessä isä- ja äiti-naaman sekä tietenkin noin neljän tuhannen muun ihmisen kanssa. Kuvien sisällökkyydestä saatte syyttää juurikin näitä neljää tuhatta muuta katsojaa, sillä kameran kanssa loikkimistani ei tosiaan voinut kutsua valokuvaamiseksi.

 photo IMG_98531_zps002d8267.jpg

Rytmikäs marssimusiikki, ja siihen erityisesti liittyvä tum-tum-rummutus, alokkaiden yhtäaikainen karjuminen ja hämärässä lepattavat jätkänkynttilät tekivät vaikutuksen. Tosin tämmösen heitukan jalat on aika helppo viedä alta, kun kyseessä on iso joukko maastopukuisia miehiä.

 photo IMG_98491_zpsf0d32bb1.jpg

Saatiin me siellä illan päätteeksi vielä kahvit muffineilla ja melko kattavat selityksen kranaatinheittimistä. Itse olisin tarvinnut vielä toisen muffinin, jotta varuskunta olisi saanut kylmässä paikallaan seisomisesta kohmettuneet varpaani anteeksi.

 photo IMG_98631_zpscdf00f8e.jpg
 photo IMG_98821_zpsc27a3669.jpg

Oon aina ollut konservatiivisesti sitä mieltä, että armeija on joka miehen juttu, tosin taatan puheilla saattaa olla myös merkitystä tämän näkemyksen syntyyn. Tietenkin tuntuu vähän pahalta näin naisena ja asepalvelusta käymättä päteä mitään erityisempää aiheeseen liittyen, mutta jatketaan nyt, kun kerran alotinkin.

Koen asepalveluksen jonkinlaisena siirtymisenä aikuisuuteen, ja mun mielestä sen suorittaminen on tosi hyvä ja omalla tavallaan kasvattava juttu; ikään kuin valmistautuminen haastavaan tulevaisuuteen. Se, että joku huutaa sulle ja käskee marssia, ampua, ryömiä, särmätä, tetsata ja ties mitä, ei kuulosta kovin fiksulta hommalta, mutta se voi karskiuttaa ja opettaa nöyräksi ja kuuliaisemmaksi. Tiedä sitten miten kukin sen itse kokee. Musta on kuitenkin jollain kierolla tavalla hieno juttu, että vasta täysi-ikäisiksi ehtineet yli-itsevarmat pojanklopit laitetaan vähintään puoleksi vuodeksi kuulemaan kunniansa ja oppimaan olemaan. Samanlaisen instituution voisi kehittää meille ihanille naisenaluillekin.

Tietty intissä saa kokemuksia ja kavereita, ja mun mielestä on kivaa, että lähes kaikki miehiä yhdistää joku yhteinen juttu, tässä tapauksessa intti. Ainakin oon huomannut, että keskustelua aiheesta ja omista palveluskokemuksista syntyy ihan sukupolvienkin välille, ja tietenkin myös kavereiden kesken ns. inttijutuista on kiva jutella. En nyt tietenkään tarkoita sitä, että mitään muuta yhteistä puheenaihetta ei olisi tai saisi olla, mutta asepalvelus on kuulunut jo melko pitkään miesten elämään ja se on edelleenkin sellainen "miesten oma juttu".

Lisäksi olot ja varusteet ovat kehittyneet hurjasti siitä mitä ne joskus olivat, ja lomillekin pääsee nykyään inhmillisen usein. Välillä on kieltämättä toista aika kova ikävä... Naaman puheiden mukaan intissä on silti hauskaa, jos osaa olla siellä oikealla asenteella. Ei kannata ottaa itseensä, jos joku huutaa sulle ja simputtaa turhasta.

Mutta menköön kaikki sinne minne itselle tuntuu parhaalta, oli se sitten intti, sivari tai vaikka vankila. Ketään en ala sen perusteella mollaamaan!

P.S. "Mitä nopeammin, sitä nopeammin!"

20130220

BLÅ

Luonnossa on taikaa - ja raitaa. Mussa taas on hieman ylimääräistä, jota yritin karistaa pois ulkoilulla. Raidakkaita ja raikkaita valokuvia lenkkipolun varrelta:

 photo IMG_9843_zps97e0fbf4.png
 photo IMG_9841_zps71442f0e.png
 photo IMG_9838_zpsd2912098.png

Pulkkaraidat, varjoraidat, runkoraidat, oksaraidat ja vinot raidat. Inspiroiduin auringosta, oli pakko lähteä katsomaan sitä muutenkin kuin ikkunalasin läpi.
Kuvasin lisäksi jalanjälkiä ja muita lumeen jääneitä vanoja. Ne oli aikas hienoja. Siinähän olis mulle ihan uusi kuvauskohde näin harrastusmielessä!

Tosin vielä enemmän uudeksi harrastukseksi haluisin mieltää urheilun. En ole oikein koskaan harrastanut kunnolla mitään hengästyttävää, koululiikuntakin oli mulle ainaista syöpää. Salaa syytän äiteä siitä, ettei se pakottanut mua pienenä johonkin balettiin tai sählyyn, sillä nyt voisin olla taitava jossain lajissa. Ehkä se ei silloin olisi tuntunut yhtään mukavalta, mutta ainakin nykyään mun voisi olla helmpompi pitää yllä edes jonkinlaista peruskuntoa.
Hieman olen tässä vuodenvaihteen jälkeen tehnytkin jotain: käynyt kahvakuulassa, salilla ja lenkkeilemässä. Pieni notkahduskin tossa kliseisesti kävi flunssan takia, mutta havittelen nyt uutta puhtia tähän hommaan. Elämäntapamuutos kuulostaa todellatodella hurjalta, mutta katsotaan mitä saan, kuitenkin omalla mukavuusalueella pysytellen, aikaiseksi.

Ha, ja kun kerran sain asian julkistettua täällä blogissa, ehkä myös pysyn kaidalla tiellä paremmin. Myös kuulumisia asian suhteen saatan kirjoitella jatkossa, muttei mun kohdalla kannata odottaa mitään hullun hurjaa hyppäystä fitnessmallien maailmaan.

 photo IMG_9844_zps41239c97.jpg

Tänään olisi kuitenkin vielä tiedossa anatomista piirtelyä, analyyttistä geometriaa, vähän Dmitri Gluhovskia ja vielä vähemmän salmiakkia. Hyvää sinistä keskiviikkoa!

20130219

Prameilupäivä

Pikkusiskolla oli lukioajan ehkäpä odotetuimpaan tapahtumaan lukeutuvat Vanhojen tanssit tossa viime perjantaina. Sen mitä valokuvaamiseltani kerkesin, katselin kaiholla ihania prinsessamekkoja ja askelsin salaa istumapaikallani tuttujen biisien tahtiin. Ylöjärven lukion tansseista onkin aikaa jo kaksi vuotta (!!!), mutta silti muistan tosi hyvin oman vanhailupäivän! Sen vuoksi ajattelin vähän verestää muistoja laittamalla tänne myös muutaman kuvan omasta koltusta ja itse tilaisuudesta.

Psst, tiedän kyllä et oon vähän myöhässä näiden juttujen kanssa, mutta lomalla sitä vaan osaa olla normaalia kiireisempi! Mutta tässä kuvaa Tampereen Lyseon lukion juhlasta:

 photo IMG_9626_zps2aff295a.jpg
 photo IMG_9679_zpsd7ec108f.jpg

Tanssijoita oli huomattavasti enemmän jos vertaa omiin tansseihin. Ylipäätään koko sali oli paljon isompi ja inhimillisemmin valaistu, minkä huomaa jo pelkästään kuvien sävystä ja laadusta verrattuna noihin vanhempiin. Leikitään vaikka, että omani ovat ajan patinoimat ja sen takia kellertävämmät. Ja tilaisuudesta vielä; mikä tärkeintä, siellä oli pehmustetut penkit!



Siskon mekko oli aika huikea! Räväkkä väri sopii kyllä Eevalle tosi hyvin ja erityisesti ite tykkään tosta röyhelöhelmasta. Mekon kaikki yksityiskodat eivät ihan tule esille tästä kuvasta, mutta varmaan lähiaikoina niistä, ja muutenkin Rellun vanhoista, on tulossa lisää juttua Eevan blogissa.

Mutta nyt näitä vanhoja kuvia:

 photo sivulta_zps17e40e1c.jpg

Mun mekkoni oli oma suunnittelemani ja äiten kanssa yhdessä toteuttama. Sen väsääminen oli aikamoista rumbaa ja rahaakin siihen sai laitettua aika paljon. Visiot vaihtuivat tiuhaan, mutta onneksi henkilökohtainen ompelijani pysyi niissäkin mukana. Mekko on melko simppeli, mutta silti tykkään siitä aivan hulluna. Nyt jälkeenpäin ajatellen oli hyvä etten tunkenut sitä täyteen blingbling-koristeita ja muuta turhaa, sillä korut korostuvat paremmin. Lisäksi pidän rintamuksen terävistä leikkauksista ja helmasta, sillä samanlaista helmaa ei ollut kellään koko tansseissa! Ikävä on myös tota kampausta, ihana kihara-irokeesi...

Voi perhana, kun tekisi mieli ottaa uusinnat...

 photo IMG_0868_zps3dfb9be7.jpg photo IMG_0927_zps13ded46f.jpg
 photo IMG_0953_zps54d6d946.jpg

Kumman sinä valitsisit tanssipariksi; taatan vai Naaman?

Aikamoista nuorten naistenalkujen kilpavarusteluahan toi koko Vanhojen tanssi -touhu on, mutta olihan se sen arvoista! Mun tosiaan teki mieli ottaa tähän asiaan kantaa, mutta taidan tällä kertaa jättää väliin. Tässä kuitenkin linkki, jonka kautta jokainen voi provosoitua rauhassa.

Hei, ja teitä lukijoita on nyt pyöreät 20! Sen kunniaksi voisitte ehdottaa jotain juhlapostauksen tyyppistä toivejuttua. Mihinkään ihan hulluihin ideoihin en lähde mukaan, mutta toivomuksia kehiin vaan!

20130213

Ei jumal...

Huh, tänään on ollut ihan hullu päivä. Mun ketutuskäyräni on ailahdellut ihan hurjana, tosin kyllä enemmän siellä pahemmalla puolella. En edes jaksa aloittaa kertaamaan mitä kaikkea koulussa tapahtui, mutta käppäillessä kotiin turvaan tarkoituksenani sikistä kiukku pois, reitilleni ilmaantui este: vanha mieshenkilö.

Hmm, tämä sitten tumppasi mulle jeesuksen paluusta tai jostain vastaavasta kertovan kattavan vihkosen, joka oli täynnä lainauksia Raamatusta ja muuta pelottelua synneistä ja helvetistä. Kiitin vähän hölmistyneenä ja yritin siitä sitten liueta kohteliaasti pois paikalta, muttei se niin helposti onnistunutkaan. Pappa hyppäsi ikäisekseen yllättävän nopeasti mun tielle ja alkoi kysellä kuinka usein rukoilen ja että katsonko tv:stä uskonnollisia ohjelmia. Sain myös kattavan selityksen siitä mihin aikaan minäkin päivänä tulee hyvää kristillistä katsottavaa ja opastuksen kuinka löydän netistä jotkut taivaskanavat. Lisäksi multa tivattiin, että mitä mä teen elämälläni ja miksen hoida itseäni jumalan rakkaudella.




Tässä kohtaa olisi varmaan pitänyt kiittää uusiksi ja rientää kiireellä pakoon, mutten tajunnut olla niin nopea. Siksi sainkin kuulla ehkäpä 5-10 minuuttia pitkän selityksen taivasten juhlasta, jumalan rakkaudesta, pakanallisesta materiasta ja kihlautumisesta jeesuksen kanssa. Tämän jälkeen astuin pari askelta osoittaakseni lähteväni, mutta papparainen töksäytti vielä jotain vastaavaa, että pelastuisin saatanasta, helvetistä sekä tiedä mistä vielä ja vapautuisin synneistäni kunhan vain luottaisin jeesukseen, ja samalla kuin selitti synneistä ja saatanasta OSOITTELI MUN HIUKSIA! En tiennytkään, että se olikin saatana, joka valitsi mulle sinisen värin värjättäväksi lettiini.

Siitä mä sitten painelin suoraa päätä kotiin, silppusin matkalla jeesuslehtisen ja heitin ojaan, vaikka meillä oli just tänään ollut juttua koulussa ekologisuudesta.

Miten voikaan noin pieni asia saada mut kiukusta melkein sokeaksi.
En olisi todellakaan raivostunut yhtä paljon, jos vanhus olisi vain tyrkännyt vihkosen mun kouraan ja toivottanut hyvää loppupäivää (vai miten päivänjatkojen toivotuksen uskovaisten piireissä meneekään: Jeesus rakastaa sinua!)


Siis musta on ihan okei, että ihmiset uskoo mihin lystää tai sitten vaihtoehtoisesti on uskomatta, mutta sellainen oman vakaumuksensa väkisin tyrkyttäminen on raivostuttavaa! Varsinkin jos mennään henkilökohtaisuuksiin, eikä edes anneta suunvuoroa puolustautumiselle. Vaikken nyt usko juuri mihinkään, niin silti musta tuntui tosi tungettevalta kun tullaan ja kysellään MUN elämästä, ja vieläpä kritisoidaan sitä jollain ihan olemattomalla.

Toivottavasti huominen ystävänpäivä olis mukavampi...

20130211

DIY: Kärpäsheijastin

Mä muistan, kun joskus muinoin oli tosi noloa pitää heijastinta. Mulla ei nimittäin ollut mitään hienoja eläinpehmoleluheijastimia, vaan jouduin pakolla roikottamaan mukanani jotain noloa Osuuspankin mainoskillutinta tai sellaisia tyhmiä rullalle lätkästäviä lätysköjä.

Nyt olen ihan tosissani terästäytynyt heijastimen käyttäjä, sillä vasta ajokortin saatuani tajusin kuinka vaikea sieltä ratin takaa on oikeasti nähdä pimeässä käppäileviä kanssaeläjiä. Heijastin nyt kuitenkin on aika halpa henkivakuutus, ja koska hukkasin kohtalokkaalla pikkujoulureissullani symppiksen Niiskuneiti-heijastimeni, päätin viimein tekaista tilalle uuden!

 photo IMG_9458_zpsbf3df7f1.jpg
 photo IMG_9449_zpsaa34862d.jpg

Heijastimen pohjana käytin ihan vain Habitare -messuilta ilmaiseksi saamaani pyöreää (ja aika rumaa) lätyskää. Tietenkin tohon käy melkeimpä mikä tahansa muukin lättänä ja kova juttu, mutta tuossa nyt sattui olemaan valmiiksi narulle sopiva ripustuskolo. Lisäksi tarvitaan sitten heijastinkangasta, vedenkestävä tussikynä ja pikaliimaa.

 photo IMG_9450_zpsc079c1c5.jpg

Leikellään vain kankaasta sopivat heijastinpalat...

 photo IMG_9451_zps859d7a6a.jpg

...ja piirretään haluttu kuvio tussilla.

 photo IMG_9453_zps3b6deeb9.jpg

Palojen kiinnitykseen käytin pikaliimaa, sillä se kuivuu nopeasti ja kestää myös kosteutta. Sitä ei myöskään tarvitse ruuttailla kamalia määriä, jolloin heijastinkangas ei myöskään mene rumasti ruttuun, vaan kuivuu nätisti.
  photo IMG_94571_zpse1c40a3d.png

Tadaa, tosi helppo tehdä! Tarkoituksenani olikin lähinnä vain herätellä ihmisiä heijastinten käyttöön ja kannustaa väkertämään vanhoista tylsyyksistä uutta. Nyt vain tyhjentämään kaapin nurkat rumista mainosheijastimista!

20130210

Ikurin lumilinna

Vou, viimein sain nämäkin kuvat julki. Tässä juttua siis helmikuun ekan viikonlopun tapahtumista ja muuta lotinaa:

Ikurissa rakennetaan aina joka vuosi iso lumilinna lapsien temmellystä ja erilaisia tapahtumia varten. Tänä vuonna meidän arkkiryhmä suunnitteli koulussa erilaisia lumilinnoja, joista sitten valittiin yksi Ikurin linnan pohjaksi. Mulla kävi mäihä ja omani valikoitui kyhättäväksi. Ihan samanlaista kuin suunnitelmissani oli ollut ei kuitenkaan voitu rakentaa, sillä lunta oli odotettua vähemmän ja muutenkin mun suunnitelmat olivat ehkä vähän liian mahtipontiset!

Oman linnani nimi oli Rynnistämö ja tässä pari kuvaa siitä. Mallinsimme kaikki linnamme ArchiCAD -ohjelmalla, josta myös nämä kuvat on renderoitu.

 photo AnnaLumilinna6_zps24606b66.png
 photo AnnaLumilinna5_zps2f5d7a9c.png
 photo AnnaLumilinna4_zps420e5257.png

Inspiraationani olivat labyrintti- ja linnamaisuus, mutta silti simppelit (ehkä jopa vähän teolliset) muodot. Valon kulku ja itse liikkumisreittien monipuolisuus olivat myös huomionarvoisia juttuja.

Todellisuus ei tosin ihan vastaa piirutsuksiani, mutta pääasia kuitenkin oli, että lumilinnasta tuli lapsille mieluisa leikkimis- ja rynnistämispaikka. Teemaksi valikoitui merirosvot, mikä näkyi niin jääveistoksissa kuin seinäkaiverruksissakin.

 photo IMG_9337_zps1702aa23.jpg
 photo IMG_9325_zpse50bcc04.jpg
 photo IMG_9295_zps60269ce7.jpg photo IMG_9297_zps4c977e98.jpg

Tästä voi hieman huomata suunnittelemani linnan pohjaa: seinät on aseteltu samantyyppisesti.

 photo IMG_9294_zps3fc85f25.jpg

Lumilinnan rakenteet ja seinät pystytettiin jo viikkoa aikaisemmin jättikokoisten muottien ja kaivurien avulla, ja lauantaina, jolloin minäkin olin paikalla, lähinnä veisteltiin ja koristeltiin paikkoja. Silloin sain kokeilla niin lumen kuin jäänkin veistoa! Erityisesti jään kanssa työskentely oli tosi kivaa.

 photo IMG_9301_zpsa813f90d.jpg
 photo IMG_9344_zps8f9a040b.jpg

Sunnuntai oli sitten se itse yleisölle-julkistamis-päivä, jolloin luvassa oli muun muassa lasten lumenveistokilpailua, näytelmä, herkuttelua munkeilla, temmellystä ja illalla vielä kynttiläkirkko. Porukkaa riitti sunnuntaina aivan hulluna, ja yllä oleva merirosvolaiva-liukumäki oli tositosi suosittu! Kuvat eivät tosiaan ihan kerro kuinka paljon populaa linnassa seikkaili, mutten vain kehdannut lisätä kuvia toisten kakaroista nettiin. (Psst, mä olin veistämässä muun muassa noita laivan kyljessä olevia jäätykkejä!)

Haa, säästin hienoimmat kuvat viimeiseksi, nimittäin sisätilan teltassa lymyävät jääveistokset. Niitä oli toki enemmänkin, mutten kaikkia viitsinyt tumpata tähän. Käykää itse Ikurissa katsomassa loput!

 photo IMG_9332_zpsd970f17a.jpg
 photo IMG_9335_zpsb59ef644.jpg
 photo IMG_9334_zps7b0b1e06.jpg
 photo IMG_9333_zpsa7041107.jpg

Aika upeita, vai mitä? Ensi vuonna uusiksi!

20130209

Fleda

Tässä kuvaa mun uudesta karvastosta!

Aivan sataprosenttisen vakuuttunut en vielä ole älykkyysosamääräni kasvusta siirryttyäni siniseen blondeista, mutta ainakin matikan tunnilla tehtävät tuntuivat sujuneen jotenkin helpommin. Kauaa tästä tuskin saa nauttia, sillä hiuksia pestessä väri kuluu pikkuhiljaa pois.

Ällistyin siitä, että pehkooni riitti kaksi purtiloa (yhteensä 200 ml) väriä! Yli jäänyttä yksilöä saatan hyödyntää vielä hoitoaineena tarvittaessa kirkastamaan väriä. Töhnöttiä pidin päässä sellaiset nelisen tuntia ja välillä kuumensin sitä hiustenkuivaajalla. Värjäysvaatteena toimi jätesäkki, joka kyllä näytti ihan teurastusessulta.
Muistutuksena vielä, että kyseessä oli siis CrazyColor Sky Blue -väri.


Tässä kuva väristä parin hiustenpesun jälkeen. Mä en edes huomaa eroa...
Vaikka sininen tekee musta aika kalpean näköisen - tosin mikä tahansa mun vaaleaa kuontaloa tummempi väri saisi saman aikaiseksi - se sopii silti tosi nätisti yhteen silmien värin kanssa.

Lopputulos on sinertävän turkoosi, mutta ensimmäisenä saamieni kommenttien mukaan kaikki kuvailivat väriä siniseksi. Tietenkin eri valoissa värin vihretävyys vaihtelee, mutta ei se haittaa! Koulussa pari höpsöä keittiön-tätiä utelivat hiuksien aitoutta, mutta vakuuttelin ne uskomaan, ettei kyseessä ole peruukki.

 photo IMG_9439_zps7d23bc59.jpg

Kiitos vielä tuhannesti ihanalle Virvelle, joka hiukset värjäsi (ja lisäksi myös taitelili tuon ylempänä kuvassa näkyvän kalanruotoletin)!
Itse tykkäilen näistä paljon, mutta mitäs te pidätte?

20130204

Ostamoisia

Mun piti tosiaan tänään tehdä postaus viikonlopun lumilinnariennoista, mutta jostain syystä se alkoi tylsättää, joten saatte sittenkin ihastella Cybershopin paketin sisältöjä ja vähän muutakin materiaan liittyvää. Lumilinnasta lisää sitten kivammalla ajalla.

Mutta ensin mielen virkistykseksi kuva tämän päivän ArchiCAD -tunnilta. Rendailtiin ja photaroitiin meidän lumilinnamalleja, mutta mun omani äityikin laserkissojen ja hypnotoadien taisteluareenaksi.

 photo lumilinnataisto1_zps25840e92.png
 photo IMG_9362-1_zps6734be98.jpg

No, ehkäpä huomionarvoisimman tuotteet edellä mainitun paketin sisällöstä olivat shokkivärit. Saa nähdä riittävätkö edes nämä kolme purtiloa mun pehkon sinertämiseen.
Viininpunainen kynsilakka taas löytyi ihan sattumalta ruokaostoksien lomassa.

 photo IMG_9364-1_zpsf77ce2fe.jpg

Cyberpakettiin lukeutui myös tämä tikari, jolla mun olisi tarkoitus alkaa venyttelemään korvalehteäni. Katsotaan milloin uskallan alottaa sen touhun.

 photo IMG_9360-1_zps7a85ec49.jpg
 photo IMG_9361_zps5bdadf0c.jpg

Homppelit sateenvarjon alla esiintyvät uudessa teepparissa, joka löytyi myös samaisesta paketista. Suunnitelmissa olisi toteuttaa jättipitkä korkealta vyötäröltä alas laskeutuva musta maksihame, jonka kanssa nämä höpsöt sopivat varmasti.

 photo IMG_9359_zps4ccf2d8a.jpg

Tämä jonkin sortin miniversio lepakkoviitasta kiusasi mua heti, kun näin sen. Pakko oli ottaa sekin kynsilakan kyytipojaksi cittarista.

 photo IMG_9371_zps71185132.jpg

Nämä lievästi kimaltavat pöksänderit taas haalin hurjalla -70% alennuksella Lindexiltä. Housuja multa ei niin hurjasti löydykään - tai siltä musta ainakin tuntuu. Totuus voi meinaan olla toinen, kun näin kevään kunniaksi ajattelin tyhjätä ja järkätä tota vaatekaappia. Täytyykin laittaa pakkaseen jääpalamuotit täyteen, sillä kun toi operaatio koittaa, saampa sitten lätkiä niitä tarpeen tullen hattuuni. Ei tule olemaan helppoa!



Mä kai vetäydyn tästä taas hetkeksi matematiikan ihmeelliseen maailmaan DIA:n pääsykoetehtävien merkeissä. Niitä tehdessä tuntee itsensä totaaliseksi tolloksi, muttei tähän hätään muukaan auta, kun opittavana on lukion koko pitkän matikan asiat alle kolmessa kuukaudessa. Mutta hauskaa viikon alkua!