Viikonlopusta

Kaksi yhteensä 20 tuntia käsittävää työpäivää päättyivät lauantaina Aksun yllätyssynttäreihin. Tämä tarkoittaa siis pitkälti, oikeastaan ja käytännössä sitä, että sunnuntai, ja samalla ainoa vapaapäivä, meni tuttuun ja turvalliseen koomaamiseen. Tulipahan kierrettyä taas Tampereen yötä, ja Virvenkin sain houkuteltua mukaan. Parhautta on juosta kädet pystyssä Itsenäisyydenkadun yli ja huutaa yoloa, kiskoa kelkkoja kilpaa ja vääntää kahden aikaan kalapuikkoja.

Musta on hauskaa näyttää sammakolta.

Pohdin tänään kotimatkalla kovin josko laittaisin värjäten taas noi hiukset. Tällä kertaa voisin suosiolla sutaista vihreää, violetti taitaa olla tyttöjen väri. Oranssia en osaa ja keltainen antaa väärän kuvan. Mulla taitaa kyllä olla vielä yksi puteli jäljellä sitä sinistä. Joten miksipä ei sitä uusiksi.

Pohdin myös että, uskallanko ostaa tumman huulipunan. Se olisi hurja ja kovin kiinnostava.

Vielä terveisiä uudelle lukijalle, tervetuloa!