Flunssa on ihan viimeistä vaille selätetty. Nyt voin taas tehdä asioita täysillä, eikä kaikki luppoaika mee pelkkään nukkumiseen. Osallistuin myös (vähän vaihtelevalla menestyksellä) facebookin 30 päivän piirustushaasteeseen, ja toi yllä oleva kuva on muistaakseni 8. päivän aiheesta: "Asia, jota vihaan".

p ä ä n s ä r k y

a r g h

Nyt piristää ajatus siitä, että kello on seitsemän ja ehdin vielä lähteä hyvin lenkille, katsoa Muodin huipulle -jakson ja tehdä vaikka uunikalaa. Lisäksi löysin taas hyvää musiikkia ja kirppistäti kehui mun sormusta tänään. Huomenna meen humalahyppelylle metsästämään keisarimäyrää, jaiks!

Ilman kynää olo on housuton

Noin sanoi eräs meidän laitoksen opettaja. Aika pätevä.

I see you

Bro fist

Nicolas Jaar - Too Many Kids Finding Rain In The Dust (Matt Gill Edit)
Nicolas Jaar - And I Say (Xinobi Edit)
Nicolas Jaar - El Bandido

Oon ollu vähän hitaalla. Samalla ei oo tapahtunut mitään, mutta silti niin paljon kaikkea.

Mä elän esimerkiks kaksoiselämää. Yleensä klo 9.00 - 18.00 välillä oon ihan joku toinen kuin oma itseni. Mun täytyy hymyillä ja puhua maireasti, ehkä jopa mielistellä. Asiakkaat täytyy pitää tyytyväisinä, vaikka kuinka lokaa satais niskaan toiselta suunnalta.

En oo myöskään voinu pitää kivoja vaatteita, koska töissä mun peruskuteita ei sallita. Siellä täytyy olla edustava ja siisti. Näin ajateltuna mun normaali pukeutuminen on vissiin sit epäedustavaa ja suttuista, nice. Kotona sit vaan makaan paikoillani, otan ylivenyneitä päikkäreitä ja saan poskihierontaa Naamalta, koska päivät pitkät hymyily on rankkaa. Ja todellakin oon sitä mieltä mitä muutkin työkaverit, että kansalaisvelvollisuuksiin tulisi kuulua myös vähintään puoli vuotta kestävä asiakaspalvelujakso, jotta ihmiset oppis sitä inhimillisyyttä. Onneks päiviä piristävät satunnaiset bongattavat julkkikset, kuten Mikko Alatalo, Timo Jutila, Jutta Gustafsberg ja Esko Kovero. Harvoin on tullu myytyä mansikoita salkkari-Ismolle, jea.

Kävin äsken ostaan mielenkiintoset juhannusaattoeväät: energiajuomaa, alennuksessa olleen kolmioleivän ja pussillisen purkkaa. Niillä pitäs selviytyä iltaan saakka, kun grilli kuumenee ja juomat sihahtaa.

Seuraava sihahdus taitaakin kuulua viikon päästä, kun suuntana on Seinäjoki ja Provinssirock. Särkänniemessäki piti sihahtaa viikko sitten, muttei sit kehdannutkaan. Silti oli yltiöhauskaa.

Loppuun vielä pikaset bro-fistit kaikille, viettäkää överikiva juhannus!

Tunteja

Chet Faker - No Diggity

Koulu on syöny nyt aikaa enemmän kui koskaan. Yli 10 tuntia on jopa aika perus. Ja pari päivää sit olin kahestatoista päivällä seuraavan päivän aamu kuuteen koulussa. 18 tuntia. Väsytti. Etenki seuraavana päivänä kritiikissä puolentoista tunnin yöunilla. Kohta tää on ohi,

pinnistelen.

Vähä haikee olo, mut sit mulla alkaa loma. Kunnes sit meen töihin.




Klo 05.57 bussissa olin niin väsynyt, et olisin voinu nukkua. Onneks yks mies haisi niin pahalle, että se piti hereillä.
Ja multa tippuu kynnet kohta sormista ja oon ollut tekemisissä muovailuvahan kanssa parin päivän sisällä enemmän kuin varmaan koko lapsuuden aikana. Ja kesä on tullut metsään, muttei meille kotiin. Katselen kun aurinko värjää kerrostalot vaaleanpunaisiksi. Ilma on täynnä ihastusta. Mulla oli jotain sanottavaakin, muttei se tunnu enää oleelliselta. Piirrän vaan viivaa.

Arvaa kuka

Kuulin joku aika sitten mietteen.

Ystävät ovat kuin lumihiutaleita,
jos niiden päälle pissaa, ne katoavat.

Hälyttävä helmikuu

1. Juho siirtyi ajasta ikuisuuteen tiistaina, ikävä on aika kova 2. Ajatukset on olleet välillä tätä luokkaa 3. Kerran viikossa saa nollata aivot, kun koulussa piirretään hiilellä alastomia ihmisiä

4. Ostin kivat sandaalit kirppikseltä kesää varten 5. Eetu ja Naama 6. Epileptisiä oireita aiheuttava vessa neonvihreine koppeineen on kiva paikka pissiä

Lisäksi kävin korkkaamassa haalarini torstain ystävänpäivä-ysäri-haalaribileissä ja eilen oltiinkin kuuntelemassa YO-talolla Sin Cos Tania, Iisaa ja Odd Hugoa. Ja tulihan meille Naaman kanssa 6 vuotta täyteen yhdessä, mutta se onkin jo viime kuun juttuja. Nyt mä aijon jatkaa yhteiskuntasuunnittelun yhtä projektia ja ehkäpä vielä kutoa ja katsoa tänään kirppikseltä löytyneen Benjamin Button -leffan.

Sin Cos Tan - Bittersweet
Sin Cos Tan - All i Ever Dream Of
Sin Cos Tan - In Binary

Villiinnyn

Koska:

1. Söin naudanlihaa raakana
2. Räjähdin yltiörageen ylipitkäksi venyneen bussimatkan takia
3. Tärkeisiin puheluihini ei vastattu
4. Unohdin maksaa laskuja
5. Poltin kieleni liian kuumaan teehen
6. Sain silmätulehduksen

Yritän saada tehtyjä asioita tekemättömäksi ja tekemättömiä tehdyiksi.



 

Räkää

Aika kuluu samaan aikaan kuolettavan hitaasti, mutta silti niin nopeesti. Vielä 49 päivää Tammelaan takaisin muuttoon ja 3 päivää tentittömän tenttiviikon loppumiseen. Voinette ehkä veikata kumpaa odotan enemmän.

The XX - You Got The Love (Florence and the Machine cover)

Ensin ajattelin, ettei mulle kuulu juurikaan mitään uutta, mutta hitto, vaikka mitä on sattunut. Sitsailin muodokkaasti arkkitehdeittäin, kävin Klubilla kattelemassa Turmion Kätilöitä, tuparoin, kudoin taas yhdet sukat, käväsin moikkaan kavereita, jäin jumiin hissiin ja tekaisin sienipiirakkaa syksyn antimista. Sitä paitsi äsken satoi lunta about viis minuuttia. Aijaa, no joo, huomatkaa siis, että noi on mun mittapuulla iso määrä asioita. Ehkäpä vain tyydyn spämmäröimään litanian kuvia.

Eipä oo mun horoskooppi kuvassa, vaik näyttääki vähä samalta kuin mä. Voisin harjoitella lisää alastonmallia varten. Kuka suostuisi muusaksi? Keväällä meillä taitaa alkaa taide ykkönen. Voin vaan kuvitella kuinka henkinen keski-ikä laskee ala-astetasolle, kun luokkaan lampsii mies ilman housuja.



Ostoksia Lielahden Jonnan kirppikseltä. Pitkähihainen kiiltävä paita olkatoppauksilla, totta kai, 0,75 euroa ja haulitornikassi 3 euroa. Hankin siis tunnustusta Tampereen länsipuolellekin ton kangaskassin avustamana. Pispala ei kuole koskaan!



Kolmiolaukku 8 euroa, raamattuvihko 2 euroa ja mustat farkkushortsit 6 euroa.

Kiinnostuneille voisin vielä vinkata semmosta ilmotusluontosta asiaa, että mun muutamaa työtä pääsee kyylimään dia.fi -osotteessa, jonne on siis koottu vuoden 2013 arkkitehtipuolen haun parhaita töitä. Mun töistä sinne pääsivät jo täällä esitellyt ennakkotehtävät sekä pääsykoetehtävistä numero vitonen, eli mitä katu-uskottavin varaanikärryni. Kaipailen edelleen takaisin nro. 3 ja 7 töitäni, harmi vaan ettei niitä saa nähdä enää koskaan. Todennäköisesti joutivat takansytykkeiksi lämmittämään TTY:n koko pytinkiä talven varalle. Erh.

DIY: Tussatut silmäkengät

Mutustan tässä koulun ruokalassa kyhäämääni hummus-ruisleipää ja kuuntelen Samuli Putroa. Jälleen, hups. Leivässä tosiaan on mutustamista, se kuivahti tossa päivän aikana ja mitä ilmeisimmin sen säilyttäminen luentokansion välissä sekä kansion päällä istuminen eivät parantaneet asiaa. Mutta ihan hyvältä silti maistuu.

Mulla taitaa olla joku hetkellinen fetissi silmiin, etenkin rumiin ja ällöttäviin sellaisiin. Mun fetissit on kuitenkin onneksi kausiluonteisia. Silmäpussejani tuskin koskaan tulen ihannoimaan. Harmi.
Mutta tässä tuotokset, jotka tussasin kirppikseltä löytämiini kenkiin.









Ihan näpsäkät!

Ajattelin alkaa kullata ajatuksiani vihkoon, jonka vähän aikaa sitten hankin. Ajatus kuulostaa niin hienolta, että lähes vaikea ryhtyä sanoista tekoihin. Yhtä hienolta kuulostaa huomiset arkkarisitsit, joihin menin tyhmyyttäni ilmoittautumaan mukaan. Viime kertakin kusi, joten katsotaan mitä nyt tapahtuu. Torstaina taas olisi luvassa Turmion Kätilöiden keikkaa Klubilla ja perjantaina tuparit.

En yhtään ihmettelisi jos mun meiningit olisi loppuviikosta tällaiset:
"Talonmies saa tippurin, ja sheikkaa niin kuin helistin."
Samuli Putro kertoo asiasta lisää.

Varattuu tuuttaa, aivoni buuttaa, askel on katkonaista

Selailin tossa äsken yli vuoden vanhoja postauksia (mitä en kuitenkaan suosittele kovin monelle teistä), ja huomasin että sillon osasin käyttää hymiöitä blogikirjotuksissa. Nyt oon kuitenkin jo niin kovanaama, ettei ylimääräisten erikoismerkkien tunkeminen teksteihin epäilyttää. Tai sitten oon tosi vakava. Tai tylsä. Ihmisten elämässä oon kuitenkin melko iloinen, mutta hymyillessä näytän huumatulta laiskiaiselta.









Täs lähiaikoina on kuitenkin tullut revittyä puolet varpaankynnestä irti (toinen puoli saa odottaa ens viikkoon), kudottua kaks ja puoli villasukkaa, tehtyä aikamoisia löytöjä materialistisissa merkeissä, missattua viinifestarit, leikeltyä kapalevyä enemmän kuin tarpeeksi, moikattua Kaihoa, Virveä ja muita hulluja, paistettua punajuuria ja tarjoiltua kaljaa gerbiilille.

Perjantaina pitäis uskaltautua meidän laitoksen ja raksalaisten yhteisille sitseille. Eli sellaiseen hienompaan tapahtumaan, jossa syödään ja juodaan, no, hmmm, hienosti. Vaatteetkin täytys kai olla mekontapasta, korkkarijuttua tai jotain vastaavaa. Nyt on alkanut koko juttu jo vähän epäilyttämään, mutta eiköhän joku välillä vähän sivistävämpi puuha tee ihan hyvää mulle.

P.S Koska mun blogin päivityksen on ollu nyt semisti tämmöstä soopaa vaan, lupaan et julkasen jonkun erikiinnostavan DIY-projektin pian. Ne on päässy vähän kertyyn.

DIY: Nahkakannet vihkoon

Mun piti aluksi postata ihan muista asioista, mutta kevennettyä mieltäni Naamalle, päätin etten purkaisi sitten tännekään mitään tonnin painavia tunnekuohuja. Mummu nimittäin on yhä hengissä, vaikkakin tosi huonossa kunnossa.
MUTTA
Kuositin siis piirustusvihkoni mustalla tekonahalla lähinnä tekemisen puutteen takia ja tässä on tulos.

Jätin vihkon etukannen vähän lyhyemmäksi, jotta valkoiset sivut näkyisivät kannen alta ja selaaminen olisi helpompaa. Ilman nahalle tarkoitettua ompelukonetta tekonahan ompeleminen oli aika säätämistä, mutta sain kuitenkin jotain aikaiseksi! Kannethan tosiaan voi sitten vaihtaa seuraavaankin vihkoon, mikä taitaa tapahtua aika pian, sillä montaa tyhjää sivua ei enää ole jäljellä.

Tänään olisi tarkoitus vielä piristäytyä ainakin kävelylenkillä, uudella puhelimella ja elokuvalla illalla. Mennään Naaman kanssa katsomaan Elysium, mikä vaikuttaa ainakin tosi hyvältä. Kyseinen pätkä on muistaakseni samalta ohjaajalta kuin District 9, joten jotain erityisen kiinnostavaa (lue: skifijännärikauhua) taitaa olla luvassa.

Nyt menen kuitenkin pesemään lakanoita ja kuuntelemaan vaikka tätä:

Jospa se siitä

Mun viime viikon parhaita hupeja ovat olleet Tiedä&Voita -tv-pelin tehtävien ratkaiseminen, aamu-tv:n tuijotus, gerbiilin jahtaaminen sekä tietenkin tällä samalla tuolilla kykkiminen ja saman näppäimistön hakkaaminen.

Mitä muuta voi odottaa multa venhäjauhopöhnässä, sillä mun ruokavalioni on koostunut lähinnä vain nuudeleista. Ja niitä mä kiskonkin tähän tapaan. Ja nämähän eivät ole mitään Lidl syöpää vaan ihan tyyliin kunnon kawaii ja kiinalaisin kirjaimin koristelluista paketeista, tai jotain sellaista. Sitä paitsi noista nuudeleista tulee mieleen tämmönen hauskuus. Osaisinkohan kutoa tollasen? Onneksi mun ruokahaluni ei pienistä järky.

Aamu-teeveeseen vielä palatakseni, huomasin Naaman kanssa yks tiistai kello 8.00 pysäyttävän näyn. Lastenohjelmista ja suloisista luontodokumenteista tutulla taajuudella komeili jotakin tällaista. Säikäyttihän se vähän.

Mutta nyt. Ei enää linkkejä.



Vain nuudeleita ja mansikkakojulla tylsyyteen tuhertamia kuvia. Kertovat aika pitkälti päivän tunnelmista. Tietenkin tarvikearsenaalin vähyys rajoitti hieman ilmaisukykyä. Kuulakärkikynä on kuitenkin pop.






Siinä viime viikon satsi. Ensi viikolla sitten lisää.

Ja hei, mähän oon 20.

Vauvan pylly hartioilla

Mistä on mun viikko tehty:
jännittävistä vieraista, mustikkamuffineista, Tintistä, töistä, Paksu Pepestä, lakritsiautoista, mustista ilmapalloista, kipeistä sormista, synttärikorteista, Avaruusplaneetasta, gerbiilin pyydystyksestä, pitkistä kalsareista ja tärkeistä automatkoista.





Jos ihan tarkkoja ollaan, toi kirppisneule kuuluu viime viikolle.
Revin siitä napit irti ja lisäsin mustat samettipalat olkapäille. Ne on pehmoiset ja särmikkäät, tai niin kuin taata sanoisi: sileät kuin pikkuvauvan takapuoli.



Huomenna sen sijaan juhlitaan mun synttäreitä. Taidan tuikata tikun täyteen musiikkia kaiken varalle, jos vaikka 4G ei suostu yhteistyöhön. Listalta taitaa löytyä ainakin tämä, tämä, tämä ja tämä. Ainiin, ja tämä!
Hyvää illan jatkoa!