Sivut

20130831

Viidakkokirja kutsuu

Edistyksellistä elokuun viimeistä iltaa.
Nyt ollaan mad cookin tai vähintäänkin jännän äärellä, sillä tekaisin tässä gifin mun ja Naaman iltamien herkuista. Ottakaahan ohjeesta oppia, ruskealla kullalla täytetyt banskut on nannaa.


Jos nyt saisin toivoa jotain niin kupin teetä hunajalla, piirustusintoa sormiin sekä mainion elokuvan. Meduusan verkot, sinetit ja kostot alkaa jo turhauttaa.
Eipä suklaata saanut ämmä paljon muuta vaadi. Ainakaan tänään.

20130828

Keskiviikko klo 15

Kiitän ylempää tahoa siitä, että tänään on vapaapäivä. Eilen oli Arkkitehtuurin laitoksen syyskarnevaalit, jossa meidät fuksit esiteltiin muulle arkkariporukalle. Hyvinkin luentopainotteisesti alkanut ilta vaihtui sitten melkoiseksi ryönäämiseksi, enkä ookaan koskaan aikasemmin reivannut opiskelutiloissa puolen yön aikaan.
Piirustussaleilla siemailtiin sopivasti ja kiltahuoneella kilisteltiin. Meillä oli jopa DJ. Toki salaseurahuoneet erikseen, joihin me päädyttiinkin sitten kun häätökäsky kävi kahdentoista jälkeen. Ankkalinna -nimisessä maanalaisessa huoneessa sitten vietettiin aikaa sinne vähän yli aamu viiteen ja kotiin pääsin nukkumaan kuuden jälkeen.
Heräsin kuitenkin jo ysiltä, uni ei vain riittänyt. Asiaan vaikutti kuitenkin ehkä enemmän kerrostalorapussa jylläävä putkiremppa ja betonikiviseinien poraaminen.

Tokihan noita opiskelijabileitä on tän kahden viikon aikana riittänyt joka toiselle päivälle, mutta piti päästä nyt fiilistelemään tota viimeisintä tänne. Tuntu hieman häiritsevältä mennä samalla bussilla kotiin nukkumaan, ku toiset menee sillä töihin, hmmm.

Ei mulla taida olla edes mitään kuvia, joita laittaa tänne, kun en muutamasta syystä kehdannut/uskaltanut kantaa kameraa eilen mukana. Muutenkin kamerointi on jäänyt kaiken suhteen vähemmälle, joten pakotan tähän vain parit epämääräiset. Ja tämän viikon aikana kun valjastan uuden puhelimeni käyttökuntoon, joutunette sietämään instagramtyylistä kuvaripulia niin opiskelijabudjetilla laadituista lounaista mun aamulla syvällä harkinnalla valittuihin sukkakuviin. Or not.




20130825

DIY: Nahkakannet vihkoon



Mun piti aluksi postata ihan muista asioista, mutta kevennettyä mieltäni Naamalle, päätin etten purkaisi sitten tännekään mitään tonnin painavia tunnekuohuja. Mummu nimittäin on yhä hengissä, vaikkakin tosi huonossa kunnossa.
MUTTA
Kuositin siis piirustusvihkoni mustalla tekonahalla lähinnä tekemisen puutteen takia ja tässä on tulos.



Jätin vihkon etukannen vähän lyhyemmäksi, jotta valkoiset sivut näkyisivät kannen alta ja selaaminen olisi helpompaa. Ilman nahalle tarkoitettua ompelukonetta tekonahan ompeleminen oli aika säätämistä, mutta sain kuitenkin jotain aikaiseksi! Kannethan tosiaan voi sitten vaihtaa seuraavaankin vihkoon, mikä taitaa tapahtua aika pian, sillä montaa tyhjää sivua ei enää ole jäljellä.

Tänään olisi tarkoitus vielä piristäytyä ainakin kävelylenkillä, uudella puhelimella ja elokuvalla illalla. Mennään Naaman kanssa katsomaan Elysium, mikä vaikuttaa ainakin tosi hyvältä. Kyseinen pätkä on muistaakseni samalta ohjaajalta kuin District 9, joten jotain erityisen kiinnostavaa (lue: skifijännärikauhua) taitaa olla luvassa.

Nyt menen kuitenkin pesemään lakanoita ja kuuntelemaan vaikka tätä:

20130820

Arrogantti, mystinen, mielipideautomaatti...

Mun piti tulla kirjoittamaan ekoista koulupäivistä TTY:llä, mutta perhana, en keksi mitään. Eikä sillä, että päivät olisivat olleet mitään sanomattomia, vaan jotenkin jotain niin uutta, etten osaa oikein tarttua mihinkään. Ainakin alan pian olla edes hieman yliopiston asioista ja paikoista perillä, ja osaan ehkä tänään suunnistaa oikeaan aulaan odottelemaan etkojen alkamista. Tosiaan eipä tässä tutorit pitäneet turhaa kiirettä, sillä heti toisena koulupäivän iltana on luvassa The Ekat Bileet ja vielä torstaina bupirundi, joten eiköhän tämä opiskelijaelämä ala pian maistua niin alkoholitäyteiseltä kuin on tarkoituskin. Jaiks.

Jutskailin muiden arkkareiden kanssa pääsykokeista ja aika moni oli hieman ihmeissään kuinka olivat TTY:lle päässeet. Samaa ihmettelen toisinaan itekin, mutta hyväksyn tosiasiat enemmän kuin mielelläni. Mulla on opiskelupaikka, joka on vielä ehkäpä yksi mahtavimmista mahdollisista. Jollain ihmeen kieroilulla tai kohtalolla heivasin itseni kouluun, hoidin ennakkotehtävät, selvisin matikasta (hyi) ja tuolla sitä kulutetaan sitten piirustussalin penkkejä.

Mutta nyt taidan mennä syömään jätskin ja ottamaan powernapit niin ehkä jaksan iltamat paremmin.

20130818

"Toisilla se on donitsi"

Mulla on reidet, sääret, selkä sekä erityisesti niska kipeänä eilisten Virven tuparien jäljiltä (Klubilla saoitettiin liian hyvää musiikkia). Tuli moshattua kerrassaan aivan liikaa. Musta tuntuu, et tarvitsen semmosen niskatuen. Muutenhan makaisin vaan sängyssä ja parantelisin itteäni, mutta huomenna alkaa koulu, hui!

Ehkä sen verran vielä pakitan menneisyyteen, että perjantaina käytiin tosiaan kuuntelemassa Naaman, Konstan ja Joelin kanssa Mekanismia ja törmättiin jännittävään uuteen tuttavuuteen: Kaiho Hetkenlaulajaan. Jäbä siis soittelee skittaansa pitkin Tamperetta ja improvisoi biisejä kuuliaporukkansa mukaan. Toki Kaiholta löytyy muutama luottobiisi, kuten "Miks sä aina poraat" ja "Leivos". Myös mä jouduin yhden biisin kohteeksi. Kaiho lauloi mm. mun aurinkolaseista ja pitkästä hameesta, ja siitä mitä sen alla piilottelen. Kuulemma tyttöjen ei tarvi joka päivä sheivata säärikarvoja. Nice.


Sitä paitsi ton mun hameen alla voisi piilotella paljon muutakin kuin karvaisia jalkoja. Koko asu on muuten vain ja ainoastaan kirppiskuteista ja kamoista kasattu. Bilelookia en ehtinyt edes ikuistaa, koska koko eilinen päivä meni hektisissä merkeissä. Kävin katsomassa mummua sairaalassa. Se oli taas saanut aivoinfarktin, mutta kuulemma tälläkin kertaa selvittiin säikähdyksellä. Onneksi. Mummun pitää vielä opettaa mulle sukkulapitsi, älä vielä kuole jooko.



Taidan tästä mennä vielä vähän parantelemaan itteeni.

20130816

Läjäpäin

Hupsista saatana, tulipas tuhlattua.



Läpikuultava kauluspaita (valkoinen läjä) 2,5 euroa, shortsit 2 euroa, niittivyö 1 euro, niittitossut 5 euroa, nahkalaukku 2,5 euroa, maksimekko (mustavalkoinen läjä) 2 euroa, toppi (keltainen läjä) 1 euro, joku suomalainen designpaita 3 euroa, aurinkolasit 3 euroa ja lisäksi vielä pari korua 2 euroa. Kaikki aarteen Bonuskirppikseltä.

Ehkäpä parhautta. Löysin viimein saranalliset aurinkolasit, joita olen vonkunut varmaan viimeisen vuoden.




Nyt lähdetään Naaman kanssa keskustorille tsekkailemaan meininkejä. Luotettava taho kertoi, että sieltä löytyisi ilmaista musiikkia kuunneltavaksi. Ja auringonpaiste on vain plussaa.

20130814

Sopivan Obi-Van

Yllätysvapaapäivät tuntuvat mahtavuudelta siihen saakka kunnes tajuat, ettet keksi tekemistä ja että ulkona sataa esterinä. Päätin kuitenkin olla olematta sokeria ja rohkaistua kiertelemään keskiviikkoista Tampereen keskustaa. Ja mitä hittoa. Ihmisiä pipona sekä simona, eikö väki ole töissä tai koulussa tähän aikaan? Suomi on rappiolla, tai ainakin Tampere.

Minusta sen sijaan tuli sähkösopimuksen verran parempi ihminen, sillä mut huijattiin hankkimaan sähköni Fortumilta. Sataprosenttista vesisähköä, ne sanoivat ja menin halpaan, tai toisin sanoen myös edullisempaan. Siksi koin oikeudekseni ostaa pienen takin kirpputorilta ja ilmakuivattu kinkkutäytteisiä tortellineja.



Huah. Musta tuntuu, että oon yhtä vanha kuin gerbiili. Ja se on tosi vanha. Kuivun kohta varmaan korpuksi (vaikka ulkona kastuinkin enemmän kuin tarpeeksi), jos en jo pääse tekemään jotain oikeiden ihmisten juttuja. Alkaisipa koulu. Vielä 5 yötä.

20130812

DIY: Tuuletusaukot





Löysin kirppiksellä eurolla vanhahkon trikookauluspaidan lyömättömällä lumileipardikuviolla. Paita olisi toki toiminut tuollaisenaankin, mutta tuhoamisvimma iski ja päätin kokeilla sen saksimista.





Leikkasin siis rintamuksen kohdalle vilautteluaukot. Laittamalla paidan alle jonkun värikkään topin, saa asuun kivasti lisäväriä. Mutta tiedättehän mut, ei mulla ole värikkäitä toppeja. Sen sijaan multa löytyy muutamia muitakin paitoja, jotka voisi käyttää saksien terällä. Ehkäpä niistä lisää myöhemmin.

Olen epäröinyt shortsien käyttöä kesällä, sillä pelkään polvieni näyttävän tältä ja tältä. Semi-kuumottavaa ja -kuvottavaa. Tässä siis spesiaalimateriaalia.





Lisää epätavallisuuksia:
Lymy-hymy lavuaarin pohjalla.
Parvekefiilistelyä Matrix-laseissa.
Epäilyttävä kakkakasalta näyttävä läjä on oikeasti etana, jonka löysin suusta syödessäni ostamiani pensasmustikoita. Hyi se maku, kun puraisin. Huuhtelin suun kymmenen kertaa ja pesin hampaat sata kertaa. Silti ällöttää...

20130810

Muhkuraisen sängyn kautta

Heräsin aamulla ja löysin keittiön lavuaarista mm. seuraavia asioita: jauhelihapaketin, jauhelihaa, kilon paperia, limaisia shottilaseja, aurinkolasit, tomaattipyrettä, jotain mystistä pyrettä, räkää, nuudelia, sakset ja tornin verran tölkkejä. Niistä ei ole pikkutytöt todellakaan tehty.



Tässä tämän päivän teemabiisi. Ei niinkään musiikin osalta, lähinnä videon. Korville tarjoilen tänään Samuli Putroa.

20130807

DIY: Kaulakoru tölkkiklipsuista part 2



Tässä olisi taas askartelupaskartelua pitkästä aikaa.
Ainiin, ja pt ykkösen löydät täältä.
Mulla on selvästi joko tylsää tai sitten sadepäiviä on sattunut tähän kesään useampi, kun kerran saan näin paljon aikaiseksi näitä DIY-juttuja.


Suunnitteilla olisi samalla tekniikalla monia muitakin juttuja. En edes uskalla vielä kuvitella millaset korvikset tollasista saisi! Katu-uskottavuus kukoistaa jne.

Alunperin H&M:n bolero 3 euroa, vihreät arskat 1,50 euroa, Bonuskirppis

Lisäksi löysin Virven ja Jennin kanssa kirppiksellä kierrellessä kivakuosisen boleron ja aurinkolasit. Ja lasejahan mulla ei yhtiäkään siis valmiiksi edes ollutkaan... Hmhh. Bolerosta tulossa juttua vähän myöhemmin, keksin nimittäin sille mainion jalostusidean.
Mun täytyisi kyllä oppia jalostamaan, tai ainakin vähintään valistamaan tota Naamaa. Se on onnistunut avaamaan muropaketin väärästä päästä ja uhoamaan, että naiset kuuluu keittiöön. Aika huonoon suuntaan ollaan siis menossa. Täytyy toivoa, ettei mun viiden ja puolen vuoden koulutus valu ihan hukkaan nyt. Ärr.

20130805

Viikonlopusta

Kaksi yhteensä 20 tuntia käsittävää työpäivää päättyivät lauantaina Aksun yllätyssynttäreihin. Tämä tarkoittaa siis pitkälti, oikeastaan ja käytännössä sitä, että sunnuntai, ja samalla ainoa vapaapäivä, meni tuttuun ja turvalliseen koomaamiseen. Tulipahan kierrettyä taas Tampereen yötä, ja Virvenkin sain houkuteltua mukaan. Parhautta on juosta kädet pystyssä Itsenäisyydenkadun yli ja huutaa yoloa, kiskoa kelkkoja kilpaa ja vääntää kahden aikaan kalapuikkoja.


Musta on hauskaa näyttää sammakolta.

Pohdin tänään kotimatkalla kovin josko laittaisin värjäten taas noi hiukset. Tällä kertaa voisin suosiolla sutaista vihreää, violetti taitaa olla tyttöjen väri. Oranssia en osaa ja keltainen antaa väärän kuvan. Mulla taitaa kyllä olla vielä yksi puteli jäljellä sitä sinistä. Joten miksipä ei sitä uusiksi.


Pohdin myös että, uskallanko ostaa tumman huulipunan. Se olisi hurja ja kovin kiinnostava.

Vielä terveisiä uudelle lukijalle, tervetuloa!