Sopivan Obi-Van

Yllätysvapaapäivät tuntuvat mahtavuudelta siihen saakka kunnes tajuat, ettet keksi tekemistä ja että ulkona sataa esterinä. Päätin kuitenkin olla olematta sokeria ja rohkaistua kiertelemään keskiviikkoista Tampereen keskustaa. Ja mitä hittoa. Ihmisiä pipona sekä simona, eikö väki ole töissä tai koulussa tähän aikaan? Suomi on rappiolla, tai ainakin Tampere.

Minusta sen sijaan tuli sähkösopimuksen verran parempi ihminen, sillä mut huijattiin hankkimaan sähköni Fortumilta. Sataprosenttista vesisähköä, ne sanoivat ja menin halpaan, tai toisin sanoen myös edullisempaan. Siksi koin oikeudekseni ostaa pienen takin kirpputorilta ja ilmakuivattu kinkkutäytteisiä tortellineja.

Huah. Musta tuntuu, että oon yhtä vanha kuin gerbiili. Ja se on tosi vanha. Kuivun kohta varmaan korpuksi (vaikka ulkona kastuinkin enemmän kuin tarpeeksi), jos en jo pääse tekemään jotain oikeiden ihmisten juttuja. Alkaisipa koulu. Vielä 5 yötä.