Tiiättekö sen tunteen, kun ootte ostamassa yhtä hedelmää ja sit ette raaskikaan ostaa vaan yhtä, koska se banaani olis muuten tosi yksinäinen? Sit otat kaks ja kassalla sua harmittaakin, kun tunnet olevas kolmas pyörä banaanien seurassa.

Oon syöny extrapaljon banaania, koska se on niin nopee ruoka. Tää tokan periodin loppu on ollut ihan kauheeta ja stressaavaa aikaa. Täytyy tunnustaa, et ahnehdin ihan liikaa kursseja, mut nyt (SIIS TÄNÄÄN HERRAJEESUS) suurimmat ja isoimmat palautukset on hoidettu. Niiden eteen tuli valvottua öitä koululla ja itkettyä. Mut se vaan on ihan kaameeta, kun meet koululle siinä puolen päivän aikaan tarkotuksenas tehdä "pari pikku juttua", mut huomaat istuvas siinä samalla koneella vielä puol yhdeksältä aamulla. Sit meet täysii kotiin, käyt suihkus, yrität syödä jotain (pystymättä kuitenkaan siihen valvomisesta ja ruudun tuijottamisesta johtuvat oksetusolon takia) ja lähet takasin TTY:lle seuraavalla bussilla. Luennolla sit nuokut ja päriset vuorotellen, ihanku olisit humalassa. Valvot reippaat 36 tuntia, syöt noin 3 banaania ja toistat tän 2-3 kertaa viikossa. Pikkuhiljaa alkaa valkenemaan, mitä proffat tarkottaa sillä, kun ne sanoo et arkkitehtuuri on elämä.

Täs vielä potretti musta tän syksyn jälkeen: semi-zombie.



Pakko vielä lisätä, et mun äiti on yleensä paras, mut joskus ihmettelen sen erinomaisuutta. Esimerkiks se sai sisällytettyä yhteen lyhyeeseen tekstiviestiin täysin korrektisti, että se aikoo ostaa mummulle ja taatalle herkkukorin joululahjaks, sen munasarjakasvain on kadonnut ja että se lähtee Dubaihin. Mä vastasin väsyneenä vaan et "ok", eikä edes noi mun kaks kirjainta kuulostanu yhtään niin asianmukaisilta.

Parhautta on myös se, et voin nyt siivota työpöytäni - sekä virtuaalisen että ihan konkreettisen. Ja kuunnella täysillä Scissor Sistersiä.

Tää on tällänen pikapäivitys. Vähän kuin pikaruoka. Se tulee nopeesti, höyryää vielä ja hetken päästä kaduttaa, et tuli sorruttua.

Mut mun viikkoon on kuulunut maksalaatikkoa ja jalkahierontaa, märkä ensilumi, png-muodossa olevien oravakuvien googlailua ja karmaiseva pettymys Fazerin salmiakki mix -pussiin. Ne penteleet on menneet vaihtamaan "uuteen mixiin", eli ennen pussissa olleen neljän eri salmiakkimaun sijaan siellä on enää kolme. Jo on hieno uusi mixaus. Ihan pistää pyörryttään.

Naama kysyi haluisinko perjantai-iltaani kaljaa, mutta kieltäydyin, koska juon nyt mielummin laktoositonta maitoa ja kamppailen visualisointiohjelman kanssa. Mutta tossa laktoosittomassa maidossa on se nolo juttu, että kiusaannun aina sen juomisesta, koska siitä tulee mieleen se mainos joskus tv:ssä, missä oli se joku poikalapsi, joka valitti, että sitä pierettää tavallinen maito. Onneks joku uskaltaa olla noin avoin telkkarissa.

Tässä olis vielä tämmöne perjantain soittolista:

Joywave - Tongues ft. KOPPS (tää video on kans hyvä, siinä on alastomia ihmisiä ja haulikoita)
La Femme - Sur La Planche
Lindstrom & Christabelle - LovesickBe Svendsen - On The Hill (Mollono Bass & Ava Remix)Zeier - Shuffle On (ft. p keys)
Cristobal Tapia de Veer - Utopia Finale

Pää vähä paloina

Tänään bussipysäkillä yks tyyppi alko juttelemaan mulle. Se sanoi, että huomasi mun olevan arkkitehtuurin laitokselta ja kysy, että opetetaanko arkkitehdeille kaupunkisuunnittelun historiaa. Sit se halusi tietää mitä mieltä oon Espoon Tapiolasta ja se oli samaa mieltä siitä, että onhan se nätti suomalainen metsälähiö. Istuttiin sit bussissa vierekkäin koko matka ja juteltiin mm. arkkitehtuurista, yhdyskuntasuunnittelusta ja junista. Outoa, että joidenki tyyppien kaa vaan natsaa heti ja on helppo keskustella, eikä tuu edes vaivaantunu olo. Se ite opiskeli rakennustekniikkaa ja oli jollain kieroutuneella tavalla kiinnostunu mun alasta ja opetuksesta. Yleensähän insinöörit vähä vierastaa meikäläisiä. Opin tyypiltä myös uuden sanan: pendoloida. Se oli siis ite matkalla rautatieasemalle tarkoituksenaan pendoloida Helsinkiin. Hyvää junamatkaa Jouni, vaikka ootkin ehkä (tai ainakin toivottavasti) jo perillä.

Bileet, mustat kumisaappaat ja kaarnaa. Nää liittyy mun loka-marraskuuhun muun muassa näin:

Bileet - Niitä on ollut, mutten oo voinu yhdissäkään viipyä niin pitkään kuin olisin halunnu.

Mustat kumisaappaat - Hirvee ilma, märkää ja tuulee. Miks ekskursiopäiville sattuu aina säälittävin sää? Kävin siis Virroilla ja Hämeenlinnassa. Toisessa paikassa oli hevosia, halpaa kaakaota ja hirsirakennuksia, toisessa taas nätti uudistunut Verkatehdas, valssaamoja ja vähän kuiva korvapuusti.

Kaarnaa - Kädet kuivuu kylmästä koppuraksi ja välillä vituttaa niin paljon, et tuntuu kuin olis kaarnaa jossain semmosissa paikoissa missä sitä ei tosiaan kuuluis olla.