Seuranhakua spörbiilille

Moi, mä olen Juho ja olen Annan gerbiili. Olen tosi komea, miehekäs ja älykäs, tietenkin myös notkea ja lihaksikas. Koska olen näin charmantti ja kuvauksellinen otus, sain luvan tehdä oman postauksen itsestäni, ikään kuin seuranhakuilmoituksen! En myöskään ole vielä kovin vanha, vasta vajaa kolme vuotta, joten kaikki vapaat tyttögerbiilit, ottakkeehan yhteyttä.



Olen siis asustellut yksikseni jo hieman reilu vuoden ajan. Multa löytyy kyllä kaksi veljeä, Simo ja Sulo, joiden kanssa en oikein tullut toimeen ja muutin siksi omaan kämppään. Sen lisäksi, että Simon ja Sulon välinen veljesrakkaus kasvoi ihan liian suuriin sfääreihin (kuten alla olevasta kuvasta näkyy), nämä hintti-hyppymyyrät pahoinpitelivät minua moneen otteeseen silloisessa vielä yhteisessä terraariotalossamme. Vaikka omaankin ankaran lapsuus- ja nuoruusajan olen silti oikein ehta gerbiili isolla geellä.



Sain kyllä Sulo-veljeltäni jonkin aikaa sitten purupostia, jossa tämä kertoi Simon kuolleen, mutta eipä se minua paljon hetkauttanut. Nyt Sulo saa sitten elää yksinäistä homolesken elämää.

Voisin tässä mahdollisten kiinnostuneiden tyttögerbujen mieliksi kertoa vähän itsestäni ja avata hiukan erittäin tapahtumarikasta ja railakasta elämääni muutamin sanoin ja kuvin: 



Osaan olla hyvin kiinnostava sekä ulkonäöltäni että käyttäytymiseltäni.




Lisäksi haltsaan painonhallinnan vaivattomasti (puhumattakaan kehonrakennuksesta!) ja herkuttelen kunnolla vain hyvin, hyvin harvoin.



Syön myös todella ravitsevasti, enkä nirsoile juuri mitään ruokalajeja! Etenkin Annan joka aamu tarjoama kaurapuuro uppoaa vaivattomasti, enkä todellakaan piilota sitä minnekään pesäpurujen ja paperiden alle. Olisihan se ikävää pahnojani vaihdettaessa, jos Anna sotkisi sormensa homeiseen piilopuuroon.



Minua sanottu myös melkoiseksi hygienikoksi, sillä niin terraarioni lasiseinät kuin oma takamukseni pysyvät poikkeuksetta aina puhtaina.




Minulla on myös hyvinkin mallikelpoiset kasvot (sekä kroppa!!!) ja olen oikein kuvauksellinen. Olen päässyt niin Sgerbiikki kuin  Me Gerbiilit -lehden kansikuvapojaksi, joten tulevan tyttöystäväni ei todellakaan tarvitse hävetä minua julkisilla paikoilla meitä juoksutettaessa.




Nukun yleensä melko vähän, sillä olen erittäin aktiivinen eläin. Minut on helppo saada hereille ja ylös pesän pohjalta. Olen oikea aamugerbiili! Toisin kuin Anna, joka torkuttaa herätyskelloaan vähintään sen kolme kertaa.

Lisäksi Anna vääntelehtii aivan tolkuttoman kauan aamuisin peilin ääressä, kun se valitsee vaatteitaan. Se vaihtaa housujaankin varmaan ainakin viisi kertaa ennen kuin löytää sopivat jalkaan. Onneksi mulla ei omien housujen kanssa ole kauheasti valinnanvaraa. Niitä voi surutta käyttää ympäri vuoden.



Sitten kun Anna on päässyt lähtemään kouluun, mä syön, nukun, syön, nukun, syön, juon, nukun, syön, järsin pahvia, nukun, syön ja lopuksi lasken, että kaikki purut on tallella. Yleensä ne on.
Sitten Anna tuleekin jo koulusta. Siinä vaiheessa menen takaisin nukkumaan, koska en jaksa kuunnella sitä kamalaa musiikkia mitä se tietokoneeltaan kuuntelee. Itse tykkään vain Hamtaron tunnusbiisistä.




Unelma kumppanini olisi valkeahampainen ja kiharaviiksinen kaunotar, joka osaisi kokkailla mahtavia pähkinäsekoituksia. Arvostan tytöissä myös siistiä pahvin järsimistaitoa.

Eli, jos kiinnostuit niin kirjoitapa yhteydenottopyyntö kommenttilootaan. Kuullaan lisää puruisissa merkeissä!
Terveisin, Juhosi ;)

Okei ja minä pyydän tässä kohtaa anteeksi lukijoiltani. Ilmeisesti blogini voi toimia myös erinäisten elukoiden kumppanin kalastelu apajana.