Venyttelen tässä niveliäni ja rasvailen näppäimistöä, sillä tämä blogi on viimein herännyt talviuniltaan. Tauko teki terää ja täällä ollaan taas, edes hieman uudistuneessa ulkomuodossa. En uskalla kuitenkaan heittäytyä niin hurjaksi, että ihan kaikki menisi kertaiskusta uusiksi, joten kyhäilen juttuja hiljakseltaan. Ja koska kirjoittaminen tuntuu nyt jotenkin häiritsevän hankalalta, ajattelin josko pienoinen kuvaripuli kuvateksteineen kertoisi männä talven tapahtumista hyperhöpertelyjäni paremmin.
Mun versioni Pispalan Saunasaareen tulevasta huussista, joka valittiin yleisösuosikiksi esittelytilaisuudessa ja pääsi viiden muun upean puuseen joukkoon, joista siis joku valitaan rakennettavaksi saareen. Palkinnoksi sain todellakin tarpeeseen tulevan piirtämispuoleen painottuvan ihmisen anatomian kirjan. Ja huom, kuvan pienoismallista puuttui vielä tossa vaiheessa katto.
Lisää koulujuttuja, aiheena oli vastakohtien voima.
ARK12 pikkujoulutunnelmissa legendaarisena 12.12.12 päivänä! Huomaa myös kuinka maagisesti ryhmämme numero sopii teemaan.
Piparkakkutalo. Vasta toisella kokoamisyrityksellä sain sen kasaan, sillä lujuuslaskelmista löytyi puutteita (kuten yhdestä sakarasta voi huomata).
Naaman hiuksisto hieman harveni ja partakin putosi pois (en oikeasti ole yhtä iloinen inttileskeydestäni kuin alempana oleva kuva antaa olettaa)...
Mutta ainakin Sannin ja hitusen myös Naaman kakskymppisillä oli hupaisaa!
Nyt innolla kohti kevään haasteita, joihin lukeutuvat mm. kaiken maailman ennakkotehtävät ja pääsykokeet, kesän työhaastattelurumbat, kliseisten kuntoiluun liittyvien uuden vuoden lupausten ylläpito ja muu yleinen hölmöily.
4 kommenttia:
Jee, olet palannut! Ehdin jo huolestua, kun blogisi oli kätköissä jonkun aikaa. Just hyvä tuo vessasuunnitelma, toivottavasti se toteutetaan! Myös tuo toinen kyhäelmäsi on mielenkiintoinen! .-) Repeilin pikkujoulukuvan ilmeille. .-DD Tosi jännä piparkakkutalo, tuollainen moderni versio. .-D Minusta on aivan törkeää, että Naama joutui luopumaan hiuksistaan. .-( Siinähän menee ikuisuus, kun ne kasvattaa takaisin. D-. Kiva postaus oli. .-)
Jep! Pidin pientä hermo- ja talviloman tapaista taukoa, ja nyt jaksamista tuntuu olevan enemmän kuin ennen (jos potemaani nuhakuumetta ei lasketa).
Kiitos paljon kehuistasi ja Naamasta vielä sen verran, että suunnittelen jo kovaa kyytiä herralle uutta lyhyempää hiustyyliä, joten karvaston takaisin kasvatus tuskin tulee olemaan ongelma =)
Jos olisin sä, oisin kyllä varmasti lisänny kuvan todisteeks siitäkin, kuinka hienoja (lol, kirjotin eka hyenoja) synttärimuffineita olit tehny. :D Mutta kiva jokatapossa että palasit takas blogimaailmaan!
Oho, mun tosiaan piti laittaa kuva niistäkin! Jos olisin yhtään viitseliäs, lisäisin tuonne kuvan niistäkin. Ja täällä tosiaan ollaan taas =)
Lähetä kommentti